Katso netistä! Ikäihmisten digiloikka – helpommin sanottu kuin tehty

Nykyään puhutaan paljon digiloikasta ja yhä suurempi osa asioinnista on siirtynyt nettiin. Ikäihmisten digiloikka on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Maassamme on nyt ja tulee aina olemaan henkilöitä, jotka eivät kykene, pysty tai halua olla digitaalisten palveluiden äärellä. Kimmo Kiljunen kirjoittaa kirjassaan Eläkeläisten taitettu itsetunto, että 90 prosentilla 75-89 vuotiaista on käytössään matkapuhelin, mutta vain viidesosalla on tietokone ja internetyhteys.

SDP:n ikäpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Tilastokeskuksen mukaan (2017) virallisen lomakkeen verkon kautta lähettäneitä oli 65–74 vuotiaissa 30 prosenttia ja vanhemmissa, 75–89 vuotiaissa 10 prosenttia. Jari Heinosen mukaan, myöskään monilla pitkäaikaistyöttömillä ei ole minkäänlaisia tietokonetaitoja ja että, osa työttömistä toivoo edelleen tietokoneopetusta, mutta iso osa pitkäaikaistyöttömistä ei enää opi näitä taitoja opetuksesta huolimatta.

Kuten edellä käy ilmi, digipalveluja käyttämättömien joukossa suurin osa on ikäihmisiä. Osalla syynä on se, etteivät nämä palvelut ole heille esteettömiä ja saavutettavia ja toisaalta siitä, ettei koulutusta ja ohjausta digipalvelujen käyttöön ole riittävästi suunnattu ikäihmisille. (SDP:n ikäpoliittinen ohjelma) Taloudelliset syyt ovat usein esteenä digitaalisten palveluiden käytölle. Takuueläkkeellä tai työmarkkinatuella ei läppäriä ja niiden ohjelmia osteta. Ilman kunnossa olevia luottotietoja ei saa edes puhelinliittymää, Monelta puuttuu myös asioinnin yhteydessä tunnistautumiseen välttämättömät verkkopankkitunnukset.

Kimmo Kiljunen kirjoittaa osuvasti, että "katso netistä on monelle vanhukselle asetettu kohtuuton vaatimus, aivan kuin vaatisimme vammaista juoksemaan. Näin ei voida sivistysvaltiossa toimia. Nyt jo uuden teknologian ulkopuolelle on jäänyt aivan liian suuri määrä ikäihmisiä. Taidoissa ja halukkuudessa käyttää internetiä näkyy kansalaisten eriavoistuminen". Huomattavaa on, että ikäihmisten tarvitsemien ja käyttämien sosiaali – ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa tavoitellaan yhä enemmän etäpalveluiden kautta tuotettavia palveluita. Jotta palveluiden esteettömyys turvataan kaikille, on digitaalisten palvelujen kehittämisestä huolimatta myös jatkossakin voitava asioida kasvokkain ja puhelimitse. Puhelinasioinnista on tehtävä helpompaa ja ympärivuotinen palveluliikenne sivukyliltä on turvattava.

Ikääntyneen oikeus omien asioidensa hoitamiseen on varmistettava perusoikeutena. Sonkajärven kunnan on tarjottava asiointiapua digipalveluiden käytössä, ikäihmisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi yhteiskunnan täysvaltaisesta toimijuudesta. Sen tulee myös järjestää maksutonta digikoulutusta kaikille sitä tarvitseville. Ikäihmisten tietokonetaitojen ja teknologian oppimisen on tapahduttuva heidän omalla tahdillaan ja toivomallaan tavalla niin, että se lisää onnistumisen kokemuksia, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta. SDP:n ikäpoliittisen ohjelman mukaan, myös vertaisvalmentajien käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä ikäihmisten rohkeutta käyttää digitaalisia palveluita.

Sonkajärven kunnan on varattava sopiva esteetön tila ja tarpeelliset laitteet ilmaisten digipalvelujen käyttöä tukevien palveluiden järjestämiselle. Se voisi olla vaikkapa kirjastolla tai pajakahvilalla. Yksi vaihtoehto olisi palkata sinne digiluotsi, joka avustaisi kaikkia apua tarvitsevia digiasioinnissa. Toinen vaihtoehto olisi vertaisvalmentaja järjestöjen ja yhditysten kautta, jolloin kunta tukisi siihen osallistuvia järjestöjä toiminta-avustuksilla ja harkinnanvaraisilla työllistämisen kuntalisillä. Vaihtoehtoja löytyy varmaan muitakin. Asioita voidaan muuttaa – tarvitaan vain idearikkaita ja rohkeita ihmisiä.